23. tammi, 2017

Turhamaisuutta

Turhamaisuutta

Turhuutta ja turhamaisuutta ovat kaikki hifistelyt. Miettikää ihan oikeasti, siis ihan oikeasti ilman turhamaisuuden häivääkään, mikä on oikeasti tarpeen ja mikä aivan pelkkää itsekeskeistä pullamössöä. Ihminen tulee toimeen ja pysyy hengissä, kun perustarpeet saa tyydytettyä: lämpöä, suojaa, ruokaa, juomaa, siinä se. Toki on vielä mm. lääkitys ja muu terveydenhuolto sekä vaatteet. Haa, vaatteet! nuo pääsääntöisesti turhamaisuuden huiput!

Muutama esimerkki:

Pukeutuminen

Pukeutuminen muun kuin todellisen tarpeen mukaan. Miksi pitää olla iltapuku, miksi smokki ja frakki, miksi kravatti tai kultakoru kaulassa? Miksi kimalletta, koristusta, somistusta ja muuta jonninjoutavaa? Muotimaailma, missitehtailu, koristeet ja kimalteet ovat täysin turhia, mitä tulee elämään itseensä.
Ei ihminen oikeasti tarvitse muuta kuin lämpimät ja käytännölliset vaatteet, kaikki muu on täysin turhaa.
Kaikki juhlat ja gaalat ovat pelkkää eliitin elvistelyä, oman erinomaisuuden näyttämistä. Hyi saakeli! Ja voihan niihin juhliin mennä, koska joku taho niitä kuitenkin järjestää. Mutta miksi sinne ei voisi mennä omana itsenään, jossa asussa tuntisi olevansa juuri oma itsensä? Jos kansa tuntee vaikkapa jonkun humoristin tai luontokuvaajan sen omasta työstään, miksi ko. henkilön pitäisi ahtautua smokkiin tai frakkiin, jossa hän ei todellakaan ole omimmillaan? Ei mene mulle jakeluun.

Koneet ja laitteet

Mihin tarvitaan henkilöautoa, jonka konepelti on keskimittaisen miehen olkapään korkeudella? Mihin tarvitaan kaikkea sitä hirvittävää määrää teknologiaa, kun yksi ihminen ajaa kotoa töihin ja takaisin? Eikö hän osaa suunnistaa ilman navigaattoreita tai satelliitteja? Kyllä ne matkat voi tehdä paljon vähemmälläkin kromin loisteella ja hyperdigitekniikalla.
Olen todella onnellinen ajaessani työajoja autolla, josta kaikki turha on jo tehtaalla jätetty pois. Yhtään enempää en palkkaa ansaitsisi, vaikka pakettiautossani olisi kaikki nykyajan ”mukavuudet”, päinvastoin, kun joudun niistä turhuuksista maksamaan auton ostohetkellä. Mulle ehdottomasti tärkeintä on, että pääsen perille. Ja usein juuri vanhemmalla teknologialla varustetulla autolla perille pääseekin, koska sitä perustekniikkaa pystyy kadunmieskin korjaamaan. Teepä se sama nykyautolle, saatko siitä edes nokkapeltiä auki? Ja vaikka saisitkin, mitä siellä osaisit tehdä? Veikkaan, ettet saisi edes ajovalopolttimoa vaihdetuksi.

Kaikki muu

Ihminen on mennyt tavaran ja mammonan haalimisessa aivan liian pitkälle, ai-van lii-an pit-käl-le, omaa turhamaisuuttaan, ylpeyttään ja näyttämisenhaluaan. Nyt kohta joku alkaa ivata, että tämä kirjoitus on köyhän ja katkeran miehen kalkkia. Totta on, etten ryve rahassa, mutta totta on myös, etten todellakaan himoitse Ferrareita enkä krominkiiltoa, mulle riittää toimivuus.

Voisin jatkaa tätä listaa lähes loputtomiin, mutta se lienee turhaa, ymmärsitte jo varmaan pointtini.

23.1.2017 -pensselsson-