26. marras, 2015

Avautuminen joulusta

Avautuminen joulusta ja muista muka-juhlapäivistä:

Joulu on mulle aivan yhdentekevä juttu. Koristeita, kuusta tai muuta joulukrääsää ei mun luota löydy, ei oo löytynyt ainakaan pariinkymmeneen vuoteen. Koska olen ihminen, niin syön ruokaa. Ja syön sitä ruokaa, minkä useimmiten itse valmistan niistä ain
eksista, mitä kaupasta saa ostettua. Jos kaupassa on myynnissä joulukinkku, niin se on joulukinkku vain sen pienen hetken ajan, muun ajan vuodesta se sama tuote on pelkkä kinkku, ja syön sitä silloinkin. Ostan kaupasta sitä, mitä siellä on tarjolla, oli sesonki mikä tahansa tai ei sesonkia ollenkaan. Jouluruokien syöminen ei tee minusta jouluihmistä.

Ja kaikki sellainen pakko, mikä tiettyyn aikaan tai "juhlaan" liitetään, on mulle myrkkyä. Miksi ihmeessä mun pitäisi hypätä sinne tai tänne, koska johonkin allakkaan on joku merkinnyt vuosisatoja sitten jonkun muka-pyhäpäivän? Kun sen saman päivän aihe ei kiinnosta minua pätkääkään, ei niin pätkääkään, niin miksi sellaista päivää pitäisi viettää ja sen kaikkiin karkeloihin osallistua? Jos ei halua niin ei halua, se pitäisi senkin ihmisen tajuta, joka niitä juhlapäiviä viettää ja päinvastoin. Kaikella kunnioituksella.

Joululahjoja on oikeasti ikävä vastaanottaa. En kieltäydy paketista, koska lahjan antamisen torjunta olisi sille antajalle aika tyly isku. Otan ne lahjat vastaan enkä tunne siitä huonoa omatuntoa enkä koe olevani tekopyhä. Mutta koska oon tehnyt selväksi mielipiteeni joulun turhuudesta ja kaikesta siitä hössötyksestä, ja siitä huolimatta joku tuo mulle paketin, niin se on sen antajan päätös, ja kunnioitan sitä. Itse en vastalahjaa anna, koska joulua mulla ei siis ole eikä tule. Olisi aivan idiooottimaista antaa lahjoja juhlan vuoksi, jota ei itse halua koko elämäänsä. Ketään en halua loukata, mutta jos näin tapahtuu, oon pahoillani, ja samalla muistutan, että oon kertonut nämä asiat jo monasti etukäteen. Asia on ollut tiedossa kauan puolin ja toisin, se ei voi tulla yllätyksenä kellekään. Mun läheinen, ystävä, kaveri ja kylänmies on mulle sitä yhä edelleenkin myös joulun jälkeen, vaikka emme pakettaja vaihtaisikaan.

Sama koskee mun kohdalla kaikkia allakkaan merkittyjä erikoispäivä. Mulle ei merkite mitään uusivuosi, pääsiäinen, vappu eikä mikään muukaan kalenterijuttu, ei edes juhannus. Jos tunnen tarvetta juhlia tai viettää jotain erityistä, teen sen omalla ajallani ja omista syistäni, en siksi, että allakka niin "määrää". Asioita ja vaikkapa kuolleita läheisiä voi muistella ja kunnioittaa myös oman pään sisällä. Ulkoinen habitus on turhaa populisimia.

Enkä edes mökötä.