23. syys, 2015

Anteeksipyytäminen

Nyt kun Volkswagenin konsernin pääjohtaja pyytelee anteeksi Volkkareiden pakokaasupäästöongelmien salailua, on se mielestäni melkomoista teatteria nimenomaan ikävässä mielessä.

Jos ihminen (tai yhteisö) tekee virheen tai hänelle saattuu vahinko, tällöin voi pyytää ja saadakin anteeksi. Siis YHDEN virheen tai vahingon jälkeen. Kun pahanteko on jatkuvaa ja sitä pyritään määrätietoisesti peittelemään ja salaamaan, ei siinä enää anteeksipyynnöt auta. Olisi vaan pj ollut mies ja tunnustanut heti konsernin ja siinä samassa oman virheensä, hän kun on pääjohtajana vastuussa kaikesta. Teko olisi tällöin ehkä ollut anteeksiannettavissa.

Tämä VW oli mun aatoksissa vain esimerkki. Mun pointti tässä jutussa on anteeksipyytäminen joko heti tai sitten ei ollenkaan. Kun paskahomman tekemistä ja sen salailua pitkitetään määrätietoisesti ja se lopulta paljastuu, siinä pitää pahantekijän ja salailijan olla suoraselkäisen jämäkkä ja tunnustaa mukisematta.

On nähty, että kun joku kaheli pitää vaikka omia lapsiaan vankeina vuosikausia, jopa vuosikymmeniä, ja käyttää näitä seksuaalisesti hyväkseen, niin mikä oikeus sillä kahjolla on pyytää anteeksi? MIKÄ VIT*N OIKEUS? Ei mikään, ei yhtään mikään!

Pahantekijän ainoa oikea tapa on tunnustaa ja asettaa päänsä pölkylle ilman anteeksipyyntöjä, se anelu on pöyristyttävän raakalaismaista sitä pahanteon uhria kohtaan. Kiinnijääneen pitäisi itse vaatia itselleen suurinta mahdollista rangaistusta, mikä sekin on tosiasiassa aivan liian vähän. Tai ei hänen kuuluisi edes vaatia mitään, vaan istua turpa kiinni kahleissa. Kireissä kahleissa. Hyvin kireissä kahleissa.

Tappotuomio on monelle pahantekijälle aivan liian lempeä keino saada uhreille oikeutta. Koko loppuelämän kestävä piinallinen eristäminen ilman mitään mukavuuksia olisi se oikea tuomio. Juuri ja juuri riittävä ravinto jossain betonikellarissa ilman kenenkään tapaamismahdollisuutta, ilman mitään yhteyttä ulkomaailmaan. Sen verran viranomaiset käy syyllisen luona, että tämä pysyy järjissään, sillä järkensä menettäminen olisi roistolle liian armeliasta.