17. huhti, 2015

Laumaeläimiä

Se on jännää todeta jälleen kerran, miten ihmiset todella ovat laumaeläimiä. Ei toki kaikki, mutta merkittävä osa kuitenkin. Kun on joku kilpailu tai vastaava, niin he, jotka eivät oikein tiedä ketä kannustaa, siirtyvät vähän liiankin herkästi sen taakse, joka ennakkoon näyttäisi voittavan. Onhan voittajan puolella keskimääräisesti mukavampi olla kuin häviäjän. Vai onko sittenkään, mielestäni ei.

Nyt kun näyttäisi, että Keskusta vie vaalivoiton, siirtyy iso osa empijöistä sen taakse juuri edellä mainitusta syystä. Tämä siksi, koska suurella osalla ihmisistä ei ole omaa tahtoa tai kykyä omilla aivoilla ajatteluun. Pelätään häviölle joutumista. Sama juttu toimii mm. urheilussa ja vaikkapa laulu- tai missikilpailuissa.

Tämä ei ole Keskusta-vastainen teksti eikä poliittinen kannanotto. Ihminen ei vaan uskalla olla pienen tai ennakkoon toiseksi tai kolmanneksi jäävän puolella, saati totaalisen häviäjän. Ihminen pelkää joutuvansa pilkan kohteeksi ja puolustautumalla selittelemään kantaansa, jos sellaista ylipäätään hänellä on. Ihmetyttää tuollainen sanalla sanoen pelkurimainen toimintamalli. Väkisinkin tulee mieleen kohtaus Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta, jossa Lahtinen kaatuu ja muut pakenee, iso osa paniikissa, pienempi osa rauhallisemmin. Vänrikki karjuu "saatanan lampaat!", ja se sopii tähän kirjoitukseen oivallisen mainiosti.