16. tammi, 2015

Säästäminen vs kuluttaminen

Kuten me kaikki tiedämme, hyvin monessa asiassa pystyy säästämään euroja.
Autoilusta ja sen kustannuksista on usein ollut puhetta. Aina yksityisautoilusta ei voi luopua, mutta ainakin turhia ajoja voi välttää suunnittelemalla ajot hyvin. Käy työmatkalla kaupassa, kirjastossa ja tankkaamassa, ettei sinne tarvi erikseen startata. Mieti, onko aivan pakko autoilla, jos voi kävellä, pyöräillä tai käyttää vaikkapa bussia. Mukavaa se ei ainakaan aluksi ehkä ole, mutta ajan myötä tilanne helpottuu, tiedän kokemuksesta.

Samoin ruokailu: tee itse ruuat soveltamalla niitä aineksia, mitä kotoa löytyy. Jos jossain ruokaohjeessa lukee ' käytä sitä sun tätä ainetta', voit miettiä, onko se 'sitä sun tätä' aivan pakollista. Ja yksi mielestäni typerimmistä asioista on ruuan poisheittäminen, jota en kyllä ymmärrä laisinkaan. Jokaista ruokaa voi syödä useammin kuin vain sen yhden kerran. Lämmitä eilistä tai eilisen eilistä, laita loput pakastimeen ja käytä niitä myöhemmin jne jne, tapoja säästää on vaikka kuinka monta.

Jos on mahdollista käydä itse marja- ja sienimetsällä, niin käy ihmeessä. Samoin kalastus ja ehkä metsästyskin, kannattaa harjoittaa, jos vaan on haluja ja mahdollisuuksia.

Ja sitten se aivan turha kulutus: älä mieti sitä, mitä ilman et pärjää, sillä varmasti pärjäät ilmankin. Mieti mieluimmin sitä, mitä ilman et varmuudella tule toimeen, ja vähennä ja luovu niistä muista jutuista. Se sun nykyinen laukku ja se toinenkin ovat vielä erittäin hyviä, et tarvi uutta. Taatusti sulla on myös riittävästi vaihtovaatteita, onko aivan pakko hankkia uusia? ”Mut kun mä haluun” on aivan liian tuttu lause. Oletko mieluimmin ilman asuntoa tai ruokaa, kun rahat menee ei-välttämättömyyksiin? Oletko tosiaan? Kiva on sitten, kun sähköt katkeaa tai puhelinyhteys mykistyy maksamattomien laskujen vuoksi.

Onko pakko käydä leffassa? Onko pakko käydä usein ulkona syömässä? Onko pakko käydä ravintoloissa ”parilla”? Ja röökaaminenhan on tietysti aina aivan must-juttu, eikö vaan?

Onko pakko ostaa aina niitä muodissa olevia ja usein kalliita uutuusjuttuja? Onko pakko olla paras mahdollinen laite, kun vanhallakin pärjää? Kuntosalilla pitää olla parhaat merkkituotteet, koska muutenhan joku luulee sua köyhäksi. Ja usein sitä oletkin, vaikket myöntäisikään.

Otetaan pankista iso laina tai autokaupasta luotto ja hommataan vielä komeampi bemari kuin mitä naapurilla on. Ja sitten ajaa hurautetaan sinne kuntosalille sille bemulla ja parkkeerataan mieluimmin aivan ulko-oven eteen, ettei vaan tule pitkää kävelymatkaa. Sitten siellä salilla kirmataan kaikkein kalleimmissa muotivetimissä, missä on älytunnisteet reisissä ja pakaroissa ja sisäänrakennettu sykkeenmittaaja. Lenkkipolullahan ei voi käydä, koska ulkona voi olla viileää tai siellä voi vaikka tihuuttaa vettäkin. Eikä siellä metsässä kukaan näy sun upouusia merkkilenkkareita, jotka maksoivat perusjampan viikkopalkan verran.

Mieti ensin mikä oikeasti on tärkeää! Onko pinnallisuus ja turhamaisuus ja muille näyttäminen muka niin tärkeitä asioita, että kaikki muu siinä ympärillä kärsii? Pinnallinen ja turhamainen ihminen on just sitä mitä ne sanat kertovatkin: pinnallisia ja turhamaisia. Enpä juuri sellaisia henkilöitä kamalan korkealle jalustalle nosta, päinvastoin.

Eihän nämä asiat kosketa hyvin tai ainakin keskinkertaisesti toimeentulevia, mutta pirun suurta joukkoa ne täällä armaassa isänmaassamme askarruttavat. Ja aivan aiheellisesti.